Suurimman osan aikuiselämästäni vihasin sitä. En pitänyt siitä, kuinka se oli loputon kierre, kuinka se vei viikonloppuni ja kuinka paljon tavaraa piti kiillottaa, pölyttää ja hankaamaan, jotta kaikki tuntuisi "virkistyneeltä". Mutta muutama vuosi sitten, äitini kertoi minulle jotain, joka auttoi muuttamaan suhdettani siivoukseen.
Hän kertoi rakastavansa kodin siivoamista, koska se antoi hänelle mahdollisuuden vierailla kaikkien tavaroineen. Häneltä kesti vuosia jäljittää, hankkia ja järjestää kaikki bungalowissa olevat aarteet ja saada ne järjestykseen juuri niin. Jotkut näistä kappaleista todella saivat hänen sydämensä laulamaan – kuten kristallisemppanjalasit, joista hän toi takaisin Puola – ja muut olivat typeriä, mutta vangitsivat hänen persoonallisuutensa täydellisesti kuin kitsy-kuoriolaukku, joka ripustettiin siihen seinään. Pölynpoisto oli tapa palata kaikkiin näihin asioihin, koska hän ei välttämättä huomioinut jokaista niksua ja aksenttia päivittäisessä rutiinissaan. Se oli tapa huolehtia heistä rakastavasti ja ajatella, kuinka onnekas hän oli löytäessään heidät.
Tämä sai minut ymmärtämään, ehkä en todellakaan Kuten omistamani tavarat, koska en saanut samaa ylpeyden hehkua niitä puhdistaessani. Monet niistä olivat käsintehtyjä, ja toiset olivat yksinkertaisia sisustustuotteita, joita ostin impulsiivisesti Targetista tai Amazonista silloin tällöin. Kun sain omani uusi asunto, Keskityin sen sisustamiseen ja sisustamiseen hitaasti ja hankin vain asioita, jotka todella innostivat minua.
Nyt odotan innolla siivouspäivää, koska tutustun kaikkiin ihaniin löytöihini. Tämän mielentilan uudelleenjärjestely ei vain tehnyt siivoamisesta paljon hauskempaa, vaan myös tehnyt minusta valikoivamman ja tietoisemman sen suhteen, mitä toin kotiini. Älkää ymmärtäkö minua väärin, suostun edelleen Target-kauppaan, enkä halua pölytellä. Mutta siivouksella ja tavaroistani huolehtimisella on nyt paljon suurempi merkitys.
Marlen Komar
Osallistuja
Marlen on ensinnäkin kirjailija, toiseksi vintage-hamstraaja ja kolmanneksi donitsipaholainen. Jos sinulla on intohimo löytää Chicagon parhaat taco-leivät tai haluat puhua Doris Dayn elokuvista, hänen mielestään iltapäiväkahvitreffit ovat paikallaan.